sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Kuulumisia

Joulu lähestyy kyllä uhkaavasti ja kaikki hommat ovat vielä puolitiessä. En ymmärrä mihin tää aika kuluu...
Viime viikonloppuna oli vuoden viimeinen näyttely rupeama Helsingissä. Perjantaina lähdettiin matkaan ja yövyttiin hotelli Vantaassa koko viikonloppu. Lauantaina suikkastiin hyvin junalla Pasilaan ja siitä sitten messariin.

Lauantain saldona Oikulle EH, arvostelu oli hyvä ja mitään negatiivistä ei löytynyt. Se on vaan niin pieni niin eroaa muista aikalailla. Huli sitten taas yllätti aikalailla. Huli oli oli ROP sekä ROP-vetsku. Isojen kehien oottelu oli kyllä tuskaa. Oottavan aika käy pitkäksi. Ryhmä 1 isossa kehässä tuli kiitos ja hei. Vetskujen kokoamiskehään aika kiireellä juostiin isosta kehästä. Tuomarina oli ruotsalainen *en muista nimeä* herrasmies. Kokoamiskehässä tuomari koski osaan ja osaan ei. Juoksutti meitä n.10 hengen ryhmissä. Aattelin silloin et just, tää on näitä tuomareita että ei taida tuntea koko rotua.
Vetskuja oli pitkältä n. satakunta kehässä. Isoon kehään juostessa, yllätys oli iso kun ohjattiin siirtymään jatkoon päässeiden riviin. Tuomari taisi ottaa jonkun kymmenkunta, saattoi olla enemmänkin, jatkoon. Siitä taas uudestaan, nyt yksitellen, tuomari katsoi koiran olemusta sekä liikkeitä. Siitä tuomari sitten taas tiputti osan pois ja jätti kuusi koiraa joista sijoitti. Tuomari otti vielä Hulin kuuden parhaan joukkoon mutta ei sijoittanut. Mutta oli aivan uskomatonta jo tuo että oltiin niin monen vetskun seasta kuuden joukossa. Kuitenkin aika iso näyttely kyseessä.

Sunnuntaina oli sitten viimeinen näyttelypäivä. Oikku tuli taas edellisen päivän malliin EH:lla pois kehästä. Arvostelu ok, mutta pienuus taas tuli esille. Huli oli PU3 ja ROP-vetsku. Vetskujen isossa kehässä tuli heti kiitos ja hei.

Rankkareissu itselleen mutta kyllä oli myös rankkaa koirillakin. Kun kotona oltiin puolen yön jälkeen ja laskin koirat autosta ulos, niin kumpikin oli ihan sen näköisiä, että kiitos kun ollaan kotona. Kumpikin juoksi pihaa ympäri onnessaan.

Toko sekä agility rintamalle ei erikoista. Nyt ei olla päästy reiluun viikkoon reenailemaan ulos mitään. Täällä on ollut viikon verran tuommoista 20 tietämillä pakkasta. Sisällä ollaan otettu tottista.
Ensi kesän paimennusasiat ovat taas kondiksessa. Farmikisoista on varattu paikat ja lammasreenit aloitellaan keväällä.
Ja pienoinen yllätys oli myös se, että Oikun MH-kuvaus onkin ollut virallinen. Mie oletin koko ajan että se on epävirallinen. Mutta niinhän tuo tulos oli koiranetissä eikä ne sinne laittele epävirallisia tuloksia. Eli Oikku on nyt sitten virallisesti Suomen ensimmäinen schape joka on MH-kuvattu Suomessa. Seuraavaksi vuorossa onkin sitten luonnetesti mutta ei vielä ensi vuoden puolella.
Mutta palaillaan... =)

OIKEIN HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!!!

maanantai 7. joulukuuta 2009

Pitkästä aikaan

Nyt on taas pitkä aika vierähtänyt... Mistähän sitä aloittaisi...
Aloitetaan vaikka agista....
Marraskuussa oltiin Elina Jänesniemen koulutuksessa Oikun kanssa ja oli ihan sika HYVÄ koulutus. Kouluttajana on tosi mukava ja jaksaa vääntää asioita kun ei heti mene jakeluun =)
Eka päivänä otettiin meidän ongelmat, kontaktit ja kepit. Keppejä tehtiin ekana, aluksi kuudella ja sitten 12 kipaleella. Ja yllätys yllätys, niissä ei ole mitään vikaa. Koira pujottelee tosi hyvin kun vaan itse maltan pitää itseni kasassa. Katse koko ajan koiraan kun se pujottelee ja ajatus pujottelussa. Heti kun pikkuisenkin herppaantu ote eli vilkaisin pienesti eteen niin koira pamautti pois kesken pujottelun ja edessä olevalle esteelle. Keppien eri kulmia pitää vielä hinkata, niitä ei osaa kunnolla hakea. Mutta se osaa pujotella kaikki 12 keppiä!!! Eli taas yhden kerran saa katsoa peiliin *hävettää*.

Kontaktit onneksi tuli läpi niin Elina näki mikä niissä mättää. Eli nyt palataan taas taaksepäin, otetaan koira hihnaan ja muistutetaan mikä on homman nimi lopussa. Oikku ei osaa yhdistää estettä, vauhtia sekä kontaktitoimintaa yhteen. Liian pitkään oon taas hinkannut samaa enkä vienyt hommaa eteenpäin. Oikku nokittaa tosi hyvin, olipahan paikka mikä tahansa mutta sitten kun siihen lyödään muutama este ja vauhti niin koko nokittamisesta ei ole mitään tietoa... :( Myö ollaan tosi vähän reenattu kontakteja kokonaisena esteenä. Mut nyt on tavoitteena että vuoden loppuun mennessä ongelmat on reenattu pois ja myö päästään kisomaan. Janitan tunnit ovat tammikuun lopussa joten sinne mennessä on ainakin koiran oltava ratakunnossa jotta saadaan täysi hyöty tunneista.

Oíkun tokot ovat olleet ylä- sekä alamäkeä. Nyt oon ruvennut enemmän seuraamisia palkkaamaan lelulla. Omasta mielestäni toimii hyvin, koira ottaa enemmän asennetta ja olemuksessa näkyy "jännitteisyys". Pilkun viilauksissa käytän makupaloja kun tilanteita pitää jollain tavalla saada rauhoitettua.
Nyt ollaan hinkattu ruutua sekä merkkiä. Yhdet reenit meni ihan täysin perseelleen :( Silloin mielessä kävi että onpa aika tyhmä laji ja miksi tätä pitää harrastaa... No onneksi sain puhelin toiseen päähän luottoneuvonantajan Anskun joka taas valoi uskoa ja laittoi asioita miettimään koiran kannalta. Meillä oli uusi reenipaikka ja aattelin ottaa sitten ruutua merkin kautta. Kotipihassa tää on onnistunut tosi hyvin, ei kympin liike mutta on hakenut merkiltä ruudun tosi hyvin ilman että ruudussa on ollut palkkaa. No minä tietysti kokeilin samaa siellä uudessa paikassa ja homma ei toiminut ollenkaan. Sen merkki-ruutu reenin jälkeen myös kaikki muutkin liikkeet meni päin p...... Koira vaistosi tosi hyvin meikän vi...tuksen. Taas yhden kerran Ansku muistutti että aina kun on uusi paikka, koiran reeniä helpotetaan niin paljon että se onnistuu siellä uudessa paikassa.
Nyt ollaan kotona tehty merkkiä sekä ruutua. Ja sitten eilisissä reeneissä (meidän uudella kentällä, ei olla aikaisempaan käyty) tein Anskun neuvomalla tavalla. Merkin kohdalta lähdettiin etenemään kohti ruutua ja vietiin palkka sinne yhdessä. Palasimme merkin luo ja läheltä ohjasin merkin taakse ja siinä vaiheessa kun koira katsoi merkiltä ruutua annoin käskyn ja koira painoi suoraan ruutuun palkalle. Ei minkään näköisiä kiemuroita eikä kaarroksia eikä väärältä puolelta sisään menoja. Vaikka palkka vetikin sinne ruutuun mutta asia saatiin onnistumaan. Ruudun ja merkin välinen matka oli meillä nyt 30 metriä. Mut tuli taas hyvä mieli että kyllä tuo ötökkä jotain osaa.
Lopuksi otettiin erikseen merkkiä biletyksen kautta, eka kerta meni vähään mehtään mutta hyvin itse korjaili. Toinen kerta meni jo suorilla. Kyllä siitä saadaan hyvä tokokoira =)

Huli on tehnyt kotona tottista ja temppuja. Kapulan pureminen on ihan järkyttävää. Heti kun ekat purut tulevat, oon vaihtanut metalliin. Hyvin nousee metallikin mikä ennen oli meille kauhean vaikea asia, saati kun puukapulaakaan ei voinut suuhun ottaa. Kaukkareissa asennon vaihdot ovat parempia kuin Oikulla. Huli tarjoo heti asennot peruutuksen kautta mutta Oikku ei tarjoo niin hyvin.

Ensi viikonloppuna suunnistetaan sitten Helsinkiin. Vuoden viimeinen näyttelyreissu. Shoppailu halut pitää yrittää hillitä =) Tuolta kun aina tarttuu matkaan tarpeellista ja ei-niin-tarpeellista tavaraa.
Palaillaan.... =)

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Tottista ja temppuilua

Nyt on kotona väännetty tottista ihan urakalla. Välillä paremmalla ja välillä huonommalla menestyksellä....
Saimme läksyksi Satun reeneistä sivulle tulo reenin. Kyllä voi olla hankalaa. Paikka ei meinaa sitten millään löytyä. Anskullekkin kirosin että nyt olisi mukavaa kun olisi rauhallinen ja hidas liikkeinen koira jolle opettaa. Joutuu todella ajattelemaan oman käden liikkeitä. Ja että palkkaa oikeasta asennosta. Onneksi meillä on peili sekä raitamatto apuna =) Mitään ympyrää en oo vielä pystynyt tekemään kun se ei onnistu niin ei.

Noutoa on myös reenattu. Enemmän niitä pitoja. Eilen siirsin metallin sivulle pitoreeninä ja oon tyytyväinen siihen. Viidestä pidosta yhden tiputti ennenkuin sai palkan. Se on mennyt eteenpäin. Ainut vaan että ote ei ole sieltä parhaammasta päästä mutta jospa se parantuisi.

Keskiviikkona oltiin Oikun kanssa okuksin reeneissä. Uusi paikka, sateinen keli ja hämärää (<-selittelyä) ja päätin ottaa merkin kautta ruudun. Pihassa ollaan reenattu muutaman kerran mutta yleensä erillisenä liikkeenä. No koirapa ei tajunnut ollenkaan mikä on merkki saati sitten ruutu. V-käyrä oli aika korkealla itseni takia, ei koiran. Blondinkin olisi pitänyt tajuta että uudessa paikassa ei kannata tehdä noin vaikeaa reeniä. Mutta nytpähän on sekin opittu kantapään kautta. Otin merkkiä ja ruutua hetsaamalla ja lelupalkat päälle.
Omatekoisen korjaussarjan tein kotona sisällä (seur.päivänä). Otettiin merkkiä eka tarjoomuksen kautta. Vaihdoin toisenlaisen törpön ja annoin merkki-käskyn ja hyvin haki taakse seisomaan. Näköjään näitä takapakkeja tulee lajissa kuin lajissa...

Kaukkareita, häiriöreeniä ja alustaa ollaan myös tehty. Maassa kestää häiriön hyvin mutta seistessä on pieniä ongelmia.

Anskun kehoituksesta ollaan nyt sit ruvettu tekemään enemmän temppuja, naksulla sekä ilman. Huli on aivan loistava naksukoira. Oikku ei niin paljoa tarjoa mutta yritys on hyvä. Hulilla onnistuu ylävitonen hyvin, Oikulla on pientä ongelmaa. Ympäri takaperin kiertäminen on Hulille vaikeampaa kuin Oikulle. Kumpikaan ei ole kuitenkaan vielä täysin ostanut liikettä. Mutta sieltä se tulee...

Seuraavaan kertaan =)

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Päivityksiä pitkän ajan jälkeen

Aikaa on taas kulunut viimesimmästä.
Meidän arkeen ei kuulu uutta. Pojan kanssa päivät menee aika nopeasti. Näyttää kasvavan ihan silmissä.

Harrastus puolta yritetään nyt viedä eteenpäin.
Nyt saatiin talveksi reenipaikka Joa:lta (agi) jotta päästään kunnolla rataa tekemään. Ja hyvällä pohjalla. Viime tiistaina oltiin eka kerran reeneissä. Rata meni ihan ok mutta kontaktit olivat ihan SUPER hienot. Puomilla on vaikeuksia jotta saa vauhdin pysäytettyä. Mutta kumminkin pysähtyi ja tuli vasta luvan saatua pois. Se on mennyt nyt eteenpäin. Ensi kerran ruvetaan ottamaan sivuetäisyyttä enemmän ja vähän lisää tehdään ärsykkeitä. Kepit on taas murheen kryyninä :( Vauhti on liian hidas ja oon saanut Oikun epävarmaksi kyseisellä esteellä. Nyt juostaan kujakeppiä läpi ja yritän rakentaa koiralle siitä hauskan asian. Vaikeaa... Agikisoja ei nyt ole tiedossa ennenkuin kepit ovat kondiksessa.

Tokorintamalla ollaan tehty EVL:n liikkeitä enemmän. Menneellä viikolla käytiin Tiinan ja Urkin kanssa Varkaudessa Taskisen Satun opissa. Meillähän on seuraaminen tuottanut vaikeuksia, ei löydy sitä oikeaa paikkaa. Satu katsoi meidän seuraamisen ja pa:n ja totesi, että koira on väärässä kohdassa pa:ssa joten seuraaminenkaan ei onnistu. Ansku on monta kertaa asiasta puhunut ja sanonut et seuraaminen onnistuu jos koira on oikealla paikalla. Mut kun on pahvi niin on pahvi =) No nyt saatiin korjaussarja asiaan ja sitä reenaillaan nyt.
Noudon loppuasentoon saatiin myös reeni mitä tehdä, koska se on myös meillä ollut heikko. Koira ei tule kunnolla ja nopeasti sivulle vaan pientä kaartelua on sivulle tulossa. Ruutu alustan kanssa on kuulema hyvällä mallilla. Oikulla on pientä hahmottamis ongelmaa ruudun kanssa mutta tehdään alusta reeniä sekä motivaatio ruutua niin eiköhän se pikkuhiljaa rupea katselemaan ruudun törppöjä. Nyt on reenattu enemmän merkkiä niin ruutuun lähetyksessä meni niin nätisti seisomaan ruudun törppöä. Kaukkarit myös katsottiin ja niihin saatiin myös korjaussarja. Satu sanoi, että koiralla on intoa mutta nyt pitää saada paketti kasaan. Oikulle pitää kuulema myös saada malttia =) Mutta hyvä fiilis jäi koulutuksesta ja ottaa Satu meidät toistekkin oppiin.

Mut ei sen ihmeellisempää tänne :)

maanantai 14. syyskuuta 2009

Tovi vierähtänyt

Jaahas, mistähän sitä aloittaisi...

Ristiäiset saatiin kunnialla pidettyä vaikka tuntui ettei mitään saada aikaiseksi. Kirppu tunnetaan nykyisin nimellä Miska. Nimikin päätettiin vasta edellisenä iltana. Että aika viime tinkaan jäi.

Oikun kanssa käytiin agi-kisoissa 29.8. Ne meni todella penkin alle... Ei oltu koiran kanssa ollenkaan samalla radalla. Kontakti esteet ohitteli ja muutenkin koko homma meni plörinäksi.
Ratojen jälkeen mietin koiran ja omaa toimintaa. Jonkun verran Oikku otti häiriöta yleisöstä. Sitten mietin ohjauksia ja miksi koira toimi siten. Ja kyllä itse saa katsoa peiliin. Niinkuin yleensä aina... Koira toimi radalla siten kuin sen kuuluikin, itse olin väärin sijoittunut ja ohjaukset päin prinkkalaa. Ollaan Oikun kanssa reenailtu pienillä estemäärillä ja nyt kun lyötiin 20 estettä ja vauhti yhteen niin sekamelska soppahan siitä syntyi. Oikku ei anna yhtään anteeksi ohjauksesta myöhästymisiä. Paljon on vielä opeteltavaa. Vaikka tekniikka olisikin jotenkin kunnossa niin se myös pitäisi osata soveltaa radalle. No onneksi koira on nuori : )

Sit myö käytiin Vantaalla näyttelyssä syyskuun alussa. Tuloksena oli Hulille VSP ja ROP-vetsku ja Oikulle PU3 sijoitus. Kennel Puuparran oli ROP-kasvattaja. Ei jääty isoon kehään. Näyttelyssä muuten oli mukavaa mutta ainoana miinus puolena oli sää. Vettä satoi koko aamun ja olo oli kuin uitetulla koiralla.

Oikun kanssa käytiin menneenä viikonloppuna korkaamassa tokoura. Keskeneräisellä koiralla käytiin kisoissa mutta lähdettiin ihan reenin kannalta. Olin hakemassa koiralle kunnon häiriöreeniä, koska muuten sitä ei oikein täällä päin saa. Testissä oli myös koiran palkkaantuminen pelkästään sanallisesti ja laskeeko koiran vire jossakin vaiheessa kun ei saa kunnon palkkaa. Oon tosi tyytyväinen tuohon koiraan. Tuloksen puolesta olisi voinut mennä paremmin mutta tulos oli se mitä myö tällä hetkellä osataan. Eli saatiin kolmostulos ja 121,5 pistettä. Mutta pääasia oli että koira toimi häiriön alla ja palkkaantui pelkästään sanallisella kehulla mutta suurin tavoite täytettiin siinä että koiran vire ei laskenut missään vaiheessa ja sillä oli SIKA HAUSKAA kehässä miun kanssa. Tuomarikin sanoi että mukavaa nähdä eka iloinen koira tekemässä. Tästä meidän on hyvä jatkaa...

Palaamisiin :)

sunnuntai 16. elokuuta 2009

Videoo pukkaa...

Yritän liittää sitä meidän paimennusvideota tähän mutta en tiiä miten onnistuu. Eli videon pitäisi näkyä kun otsikkoa klikkaa.
Onhan se aika keskeneräisen näköistä, oloista ja jonkun verran hallitsematonta. Hyvin näkyy emännän epävarmuus ja osaamattomuus...
Palaillaan :)

torstai 13. elokuuta 2009

Schapeleirin kuulumisia sekä muuta

Elokuun eka päivinä oltiin Kaarinassa Tuorlan majatalossa viettämässä schapeleiriä. Oltiin koko perheen kera, Kirpun eka "kesälomareissu".
Viikonloppu oli aikalailla kiireinen. Ei paljon kerennyt tutustua muihin leiriläisiin.

Lauantai aamu alkoi agin alkeisryhmän koulutuksella Hitti-Areenalla. Sen jälkeen oli Oikun agi Janitan opissa. Taas jumahdettiin alkuun joka tapahtuu joka ainut kerta. Ei olla kertaakaan päästy Janitan opissa kolmatta estettä pidemmälle. Persjätöt tuottivat nyt tosi paljon ongelmaa. Koira puski koko ajan ohi esteen kiireellä miun edelle. Nyt tuli ohjeeksi palkata enemmän kädestä jotta lukisi sitä paremmin. Estehakuinen koira kyllä on ja irtaantuu myös mutta koira tarvitaan myös joskus tulemaan "käteen". Sitä ei myö olla tarpeeksi reenattu. Radalla oli muitakin kinkkisiä kohti, niinkuin aina, mutta loppua kohden koira rupesi ryytymään eikä enää jaksanut keskittyä. Ei saatu loppua kunnolla tehtyä.

Agin jälkeen takaisin Tuorlaan ja välillä syömään sekä "tankkien" tyhjennykseen. Iltapäivällä oli vuorossa Lentsun toko, "evl- leikkien läpi". Todella hyvä ja mielenkiintoinen koulutustapa koiralle sekä ohjaajalle. Itse ei kyllä ole tuolla tavalla tullut mietittyä tokoa. Koko ajan koiralla oli kivaa ja missään koirassa en nähnyt sitä ilmettä "onko pakko".

Sunnuntai aamu alkoi nyt vuorostaan tokolla. Nyt käytiin läpi yksittäisiä liikkeitä. Hyviä neuvoja ja ohjeita tuli Lentsulta jatkon suhteen. Pieniä asioita mitä ei itse hoksaa. Ne tulee tehtyä ihan vaistomaisesti.

Iltapäivällä oli sitten taas Janitan agi. Tämäkään päivä ei mennyt yhtään sen paremmin. Tuli taas tehtyä vaikka mitä. Saksalainen oli nyt mihin jumahdettiin. Ei onnistunut niin ei onnistunut. Mutta tulipahan sekin liikesarja nyt selkäytimeen sillä jankkaus määrällä. Kyllä Oikku säälittää kun on tällaisella tumpelolla.
Janitan agin jälkeen takaisin Tuorlaan ja autoon pakkaamaan loput kamat ja kotimatkalla.

Kiitos Katille ja Anskulle jotka olivat leiriä järkkäämässä ja iso kiitos taas kerran hyvistä kouluttajista.

Tänään käytiin Oikun kanssa pitkästä aikaa paimentelemassa. Ei todellakaan mennyt hyvin... Sinikka oli keksinyt meille todella pahan reenin. Jouduin lähtemään (siis yksin) Oikun ja ison lauman (varmaan satakunta lammasta ja vuohea yhteensä) kanssa metsätietä pitkin tarpomaan. Sinikan koirat, Weedy ja Mafi, lähtivät mukaan. Ja onneksi lähtivät...Siis todella hankalaa kuljettaa isoa laumaa edestä ja koira on jossain siellä takana jota et aina edes näe. Sit pitäisi kulkea eteenpäin ja välillä vielä takaperinkin ja samalla koko ajan katsoa koiran työskentelyä ja kehua oikeista asioista. Kyllä on vaikeaa. Oikun ongelmana huomasin "hakukaaren". Nähtävästi koiran itseluottamus on vielä asian suhteen huono joten ei uskalla yksin lähteä taakse siirtymään. Matkaa lauman viimeisiin elukoihin oli kuitenkin liki 50 metriä metsätiellä. Nyt vielä oli niitä hiivatin sarvipäitä joilta Oikku sai jonkun verran osumaa. Yksi puski aika pahasti kylkeen mutta sai kyllä takaisinkin. En tiiä onko koirilla jotain puolustusreaktiota keskenään mutta nuorempi koira, Mafi, tuli ja antoi sarvipäälle kyytiä Oikun kimpusta. Itse olin juuri menossa koiran apuun mutta Mafi kerkesi nopeammin. Ihme kyllä koira ei ottanut itseensä puskemisesta, pystyi jatkamaan hommia. En tiiä vaikuttiko puskemiset sitten myös tuohon lähtemiseen lauman taakse.
Seuraavalla kerralla ruvetaan opettelemaan hakukaarta ja suuntia.
Suuri kiitos Sinikalle että oot jaksanut opettaa meitä paimennuksen saloihin!!!
Testin video on koneella mutta en oo saanut sitä vielä esitettävään muotoon.

Palaillaan...

perjantai 24. heinäkuuta 2009

Viime päivityksestä taas aikaa :)

On taas jäänyt tämäkin päivittelemättä. Voi Voi!!!

Kesäkuun puolella ei tapahtunut juuri mitään maata mullistavaa. Juhannus meni rauhallisesti ja tällä kertaa nilkkakin säilyi ehjänä ; )

Meidän lauma lisääntyi yhdellä 1.7.2009 ja tällä hetkellä "tuntee" nimen Kirppu.




Eli isosta mahasta on päästy ja nyt pääsee taas reenailemaan "entiseen" tapaan. Synnytyksestä on toivuttu ja kroppa rupeaa kutakuinkin olemaan kondiksessa.

Oikun kanssa on nyt naksuteltu lätkää joka siirretään ruutuun. Kerran on otettu nyt ruudun sisällä. Tunnaria on tehty yhdellä kapulalla, jota oon siis piilottanut. Hyvin haistelee mutta rauhallisuus on jossain tiellä tietymättömillä. Mutta jos sekin tulisi ajan myötä. Noutoja on myös otettu. Metalli ei ole kunnolla suussa vaan kantaa hellästi. Noudossa ollaan otettu vähän takapakkia. Sivulle tulossa jää kapulan kanssa liian etäs eli väistää minua. Ei olisi varmaankaan pitänyt sivulla oloja ottaa kapulan kanssa iso mahasena. Eihän miun liikkeet ja tekemiset siinä kunnossa olleet "normaaleja". Mutta otetaan muutama korjaus niin eiköhän sekin tule kuntoon.
Agi on ollut vähemmällä. Keppejä ollaan hinkattu sekä kontakteja.
Huli on siinä sivussa saanut myös tehdä tottista sekä agia. Huli oli mukana torstaina reenaamassa agia ja kyllä himoittaisi vielä sekin ilmoittaa yksiin kisoihin. Tosi hyvin meni ja jopa kuunteli. Tosi mukava oli Hulin kanssa mennä.


Tämän kesän suurin tavoite Oikun kanssa on nyt tehty ja saavutettu. Tänään oli meillä AHBA:n Junior Herding Dog- testi Sinikan luona. Tuomari oli teksasilainen naisimmeinen Linda Bell. Rankkatapaus :) Tuomarille oli uusi tuttavuus schapendoes. Testi tehtiin viidellä lampaalla ja siihen kuului kuljetuksen lisäksi yksi portista meno, kahden "aidan" kiertäminen ja lopuksi häkitys. Häkitystä ei olla koskaan reenattu tämän kahden vuoden aikana ja se tuli tänään ekaa kertaa eteen. Kaikesta "sähläyksestä" huolimatta myö läpäistiin se testi!!! Nyt ei saatu mitään papereita mukaan koska ekana ne menee Jenkkilään varmistettavaksi ja sitten tulevat varmistettuina takaisin. Laitan tähän linkin jossa on asiasta kerrottu enemmän.
http://www.ahba-herding.org/
Ensi kesän tavoitteeksi on laitettu kisaan osallistuminen. Laitan testin videon myöhemmin kunhan saan sen koneelle purettua.

Oikulla onkin rankka viikko takana ja nyt se saa vähän lomailla ja ottaa lunkimmin. Kyllä pitää sanoa että koiralla on virtaa ja tekemisen intoa. Keskiviikkona oltiin päivällä paimentelemassa ja hiomassa pikkujuttuja . Illalla oli tokoreenit. Torstaina illalla käytiin reenaamassa agia. Ja tänään oli sitten testipäivä. Hyvin jaksaa tehdä ja into säilyy : )

Mutta eipä muuta meidän eloon. Palaillaan : )

maanantai 15. kesäkuuta 2009

Uusi valio

Oikulle saatiin viimeinen serti Mikkelin ryhmiksestä ja näin siitä tuli sitten valio! Itse kyllä aattelin että saadaan sitä viimeistä sertiä metättää pitkään mutta onneksi saatiin ekasta avoimen luokan näytelmästä. Huli oli ROP sekä ROP-vetsku. Lumikuono kasvattajaryhmä sai KP:n ja oli BIS 4- kasvattajaryhmä. Nyt meillä jäädään näytelmä tauolle. Varmaan seuraava näytelmä mihin osallistutaan on sitten Joensuun näyttely elokuussa. Muutenkin varmaan kaikki harrastushommelit jää vähäksi aikaan tauolle.

Kotona ollaan tottisteltu ja yritetään saada liikkeet kondikseen. Metallinouto tuottaa pientä ongelmaa. Suuhun otetaan mutta sitä ei ole mukava kantaa. Tuodessa tippuu ainakin sen kerran. Pitoa en oo vielä reenannut kun en oo saanut siitä vielä mukavaa koiralle. Omasta mielestä ruutuun lähetykset ovat ok. Merkkaa ruudun ja menee vauhdilla. Stoppeja ei olla vielä reenattu. Kaikkea muuta ollaan reenattu mutta seuraaminen on jäänyt vähälle ja sen näköistä se kyllä onkin :) Varmaan pitäisi pitää seuraamisen tehokuuri.

Hulille on myös ajettu metallinoutoa sisään. Huli ei muutenkaan tykkää mitään kannella ja se vähän kyseenalaistaan metallia. Kaikkea muuta yrittää tehdä jos jotenkin pääsisi asiasta luistamaan.

Paimennuksessa ollaan käyty. Tämä ilta jäi väliin kun tuo olotila ei aina ole hyvä ja tuo paimennus vetää kropan aika tiukille. Katotaan jos loppuviikosta pääsisi menemään. Paimennus on mennyt sen verran eteenpäin että pystyn olemaan lauman edessä ja Oikku ei puske lauman sivuista miun tykö eikä käännöksissä yritä tulla keskeltä laumaa. Eihän se vielä ole mitään valmista eikä kaunista mutta hiljaa hyvä tulee.

Tässä taas meidän kuulumisia.

keskiviikko 27. toukokuuta 2009

"Paljon on aikaa siis, siitä kun viimeksi...."

Kait se pitäisi tätäkin muistaa päivitellä...
"Kauneuskilpailut" ovat ohi. Lahti oli viimeinen näyttely ja kesäkuussa mennään Mikkeliin. Outokummun ryhmänäyttelyssä Huli oli ROP ja ROP-vetsku ja Vätiskö PU3. Ryhmässä tuomari poimi jatkoon mutta ei sijoittanut.
Lahdessa oli tuomarina ranskalainen herrasmies. Huli oli VSP ja VSP-vetsku ja Vätiskö sai ERIn sekä varasertin. PU sijoitusta ei nyt tullut. Puuparran kenneli oli ROP-kasvattaja.

Harrastus rintamalla ollaan Vännin kanssa jotain pientä tehty. Toukokuun alussa jatkettiin paimennuksia ja jatketaan siihen asti kun pystyy. Tavoitteena on kisat heinäkuussa joten yritetään saada nyt se homma jotenkin kuosiin. Pahalta kyllä näyttää, paljon on vielä opittavaa ja tekemistä.

Toukokuun puolessa välissä oli Janita Leinonen kouluttamassa Outokummussa. Taas tuli asioita mitä ei itse hoksaa ja muista reenien lomassa tehdä. Kontakteilla häiriö on edelleen liian pientä mistä tuli maaliskuussa myös sanomista. Kumma homma miten ne unohtuu... : ) Kepeillä jankkaan liian pitkään. Ohjureita pitäisi ruveta ottamaan pois ja sinne myös enemmän häiriö reenejä. Vaikeaa : )
Välistä vedot on miulle hankalia... Mie en ymmärrä miten mie en saa oikein ajoitettua liikkumista. Koira kerkiää joka kerta tulla jaloille ennenkuin mie älyän liikkua. Hiljaisessa vauhdissa ei onkelmaa mutta sitten kun siihen tulee vauhti... Mut kuhan mie saan tuon mahan pois edestä niin pitää aloittaa tehokuuri tuon asian suhteen.

Tokoon ollaan saatu lisäponttaa Anskun innoittamana. Metallinouto pitäisi laittaa aluilleen. Puukapulaa hakee ja luovutukset sivulle ok. Hyppynoutoa kokeiltiin viime viikolla ja yllätyin miten hyvin se sujui. Hypylle lähti suoraan, haki kapulan ja tuli hypyn kautta sivulle. Ei tapaillut lähteä kiertämään. Taas blondi tekee virheen koulutuksen suhteen mikä tuli mieleen vasta kotona. Koira olisi pitänyt palkata jo aikaisemmin eikä vasta sivulla. No seuraavan kerran oon viisaampi ; )
Alokasluokan hyppyä myös muisteltiin ja se meni myös hyvin, jopa paremmin mitä kuvittelin. Seuraavalla kerralla pitää ottaa viivettä enemmän. Paikallaan olot menee myös hyvin, häiriön ollessa aika iso. Pitää yrittää jos katsoisi kisat kesälle. Kait se pitäisi tokokisatkin jossain vaiheessa korkata.

Hulin kanssa ollaan otettu vain pientä mielen virkistykseksi. Viimeksi Huli oli agireeneissä mukana ja pääsi pienesti tekemään. Kyllä Hulilla ja Oikulla on vaan erilainen hyppytyyli. Hulille ei ole opetettu mitään teknisiä hienouksia ja se kyllä näkyy.
Muuten täällä on vietetty rauhaisaa (lue:kiireistä) aikaa...

torstai 16. huhtikuuta 2009

Näyttelyrumba jatkuu...

Taitaa taas olla reilu kuukausi edellisestä kirjoituksesta...
Pääsiäisenä aloitettiin meidän lauman näyttelyturnee. Kyllä sitä pitää olla höpelö kun suostuu ravaamaan peräkkäisinä viikonloppuina näyttelyissä. Pääsiäisenä oltiin Lappeenrannassa näyttelyssä. Oikku oli PU 2 ja sai ekan CACIBin joten sekin tili on nyt avattu. Mutta kaikkein suurimman yllätyksen järjesti meidän vanhus. Huli oli ekaa kertaa ilmoitettu vetskuihin ja tuloksena oli ROP, ROP-vet ja sokerina pohjalla vielä BIS 3-vet. En kyllä odotellut että noin hyvin voisi mennä.
Tulevana viikonloppuna on ryhmis Outokummussa jonne myös ollaan ilmoittauduttu. Ja sitä seuraavana viikonloppuna on sitten Lahden näyttely. Mutta nuo kun on käyty niin sitten onkin taukoa.

Harrastusrintamalla ei uutta. Nyt ei olla kunnolla päästy oikein mitään tekemään. Auto oli reilun viikon seisomassa kun mäni joku sellainen osa mitä ei ollut liikkeen hyllyssä vaan oli tilattava. Ja sitten kun sai sen osan viimein ja vihdoin niin työt oli esteenä.
Keppeihin on tilattu ohjurit ja ne kun saan niin päästään kunnolla tekemään keppejä. Nyt en oo verkoilla edes ottanut jotta saataisiin Oikun kepit kuntoon. Oikun kontakteja ollaan tehty Janitan neuvomalla tyylillä mutta paljon on niissäkin vielä tekemistä. Se on ihme miten se takapuoli ei meinaa pysyä paikoillaan...
Tokorintamalla ollaan yritetty saada niitä ylimääräisiä säätöjä pois...Huonoin tuloksin. Mutta ehkä joskus... :)
Agikisojakin pitäisi katsoa mihin Oikkua ilmoittaa ennenkuin on liian myöhäistä. Janita on tulossa kouluttamaan toukokuussa Okuun niin toivottavasti silloin pystyy osallistumaan vielä kympillä koulutukseen.
Paimennuskurssin alkua odotellaan innolla. Enää reilu kaksi viikkoa niin sitten päästään pellolle lampaiden kera.

Pojat kävivät tänään silmäpeilauksessa ja kummallekkin annettiin lausunto TERVE. Sanoin Jarille että tutkii silmät kunnolla ja merkkaa pienenkin poikkeaman silmissä. Mutta ei löytänyt mitään. Hyvä niin!

Varmaan sunnuntain jälkeen käyn pistämässä näyttelytuloksia...

perjantai 13. maaliskuuta 2009

Paljon on tapahtunut

Nyt on kyllä tosi pitkä aika edellisestä kirjoituksesta. En vaan ymmärrä miten se on niin vaikeaa tulla koneelle ja muutama lause kirjoittaa...
Jaahas, aloitetaan vaikka meidän Oikun ekoista agikisoista. Suoraan sanottuna koira oli keskeneräinen kisoihin mentäessä, kepit ei ollut kunnossa eikä myöskään kontaktit. Mutta lähdimme hakemaan kisakokemusta Oikulle sekä myös tietysti itselleni kun on pitkä aika viimeisistä kisoista. Tuloksen saaminen ei käynyt edes mielessäkään.
Eka radalla saimme hyllyn jo kolmannella esteellä. Koira oli vähän omissa maailmoissaan eikä tullut sillä tavalla mitä aattelin. Ja toiseksi jäin "ehkä" hiukan mummoilemaan. Olipa taas uutinen : ) Pientä epävarmuutta oli koirassa havaittavissa ekalla radalla. Muuten rata meni ok, ohjauksellisesti rata ei ollut sellainen mitä olisin itseltäni toivonut. Kontaktit otettiin "hienosti" läpijuoksuna. Eli pääasia oli että koira ei loikkaa kontaktilta alas kilometrin päästä.
Toinen rata oli hypäri ja siinä oli nähtävissä sitä Oikkua mitä yleensä reeneissäkin on. Hyllyn teimme nyt neljännelle esteelle. Ohjasin koiran ohi muurin, kyllä sekin näköjään onnistuu...Ja ennenkuin kerkesin mitään tehdä, Oikku oli jo käynyt putken suorittamassa. Tällä hypärillä kyllä näki miten auttamattomasti olin myöhässä joka paikassa. Ja tuli taas kantapään kautta opittua, että pitää muistaa sitä koira ohjata eikä olettaa!!!
Hyllysaldosta ja ohjauksellisesti huonoista radoista huolimatta oon tosi tyytyväinen Oikun toimintaan kisapaikalla sekä radalla. Tekemisen into näkyi eikä kertaakaan haahuillut tai pyrkinyt radalta pois mitä vähän etukäteen jännitin. Eli menemme toisenkin kerran kisoihin : )
Niin ja sinä päivänä jakoivat 1- ja 2- luokan koiralle symppis-palkinnon ja Oikku sai 1-luokan symppis-palkinnon!!! Tuomari vain sanoi palkintoa hakiessani, että koiralla on kyllä asenne kohdallaan radalla. Tiiä mitä sitten tarkoittanut... ; )

Sitten kävimme Tuusniemen näyttelyssä 21.2. Mukana oli vain Oikku koska Huli ei vielä päässyt vetskuihin niin en ilmoittanut sitä ollenkaan. Meidän saldo oli PU 2 ja varaserti. Ihme kun saimme edes sen ERIn käytöksen puolesta. Oikku ei varmaan oo ikinä käyttäytynyt tuolla tavalla kehässä mitä se nyt teki. Naama punaisena yritin koiran pitää maan tasalla seisomassa neljällä tassulla mutta se oli aika vaikeaa...Tuomarikin naureskeli meille : ) Juoksutukset eivät olleet sen helpompia... PU-kehän jälkeen tuomari tuli Oikkua silittämään ja tuumasi Oikulle, että jospa sie iän myötä tulisit rauhallisemmaksi. Vaikea uskoa että tuo koira olisi joskus "rauhallinen". Varmaan 10 vuotiaanakin se käyttäytyy samalla tavalla. No ehkä pitäisi katsoa itsensä peiliin. Emme juurikaan reenaile näyttelysysteemejä. Mutta pääasia että koiralla oli hauskaa kehässä vaikka emännällä ei ehkä ollut niin hauskaa.

Tämän viikon keskiviikkona tulin Turkkusesta kotiin. Oltiin Oikun kanssa taas yhden kerran Janitan agility opissa. Paljon taas tuli uutta sekä vanhaa mutta nyt taas päästään eteenpäin neuvojen avulla. Miulla on ongelmana se että jään aina jumittumaan (niinkuin myös radalla : )) ja jankkaamaan samoja enkä osaa viedä opetusta loogisesti eteenpäin. Kontakti opetukseen tuli kyllä tosi paljon uutta mitä en oo ajatellutkaan. Kepitkään ei oo ongelma mutta oon ne itse sellaiseksi tehnyt. Mutta nyt on taas reeni-intoa ja palikoita mitä käyttää.
Junalla taas Oikun kanssa matkusteltiin. Ja yllätys, yllätys, keskiviikkona kun oli kotiin lähdönaika niin oli Turun päässä vr:llä hässäkkää. Joten junat ei kulkeneet aikataulussaan. Helsingin päässä meille tuli tunnin odotus ennenkuin seuraava Joensuun juna lähti. Oikku on kyllä aivan uskomaton matkustuskaveri. Se ei ota mistään itseensä ja nytkin rautatieasemalla, jossa oltiin ekaa kertaa, se chippaili kuin kotonaan. Ei sitä häirinnyt väenpaljous eikä ihmisten matkatavarat. Hyvin pystyi tekemään kaukkareita ihmisten seassa ja palkkautui hihnallaan. En jaksanut kaivella nameja...Koirasta varmaan irtoaisi vieläkin enemmän kun vain osaisi sen kaiken hyödyntää.

Nyt tuli taas hirveä tekstisepustus... : ) Palaillaan!

torstai 8. tammikuuta 2009

Juhlat juhlittu

Joulut ja uudet vuodet on juhlittu. Joulu menikin töissä ollessa, kotona kerkesi käyvä vain nukkumassa. Uusi vuosikin vietettiin kotona. Sitä on varmaan vanhaksi tullut...
Uuden vuoden päivänä käytiin testaamassa Höytiäisen jää ja hyvin kesti. Koirilla oli ainakin hauskaa kun saivat juosta kuin päättömät kanat kun ei tarvinnut väistellä mitään.
Täällä on nyt reilun viikon pidellyt kovia pakkasia eikä oikein mieli tee ulkoilla vaikka keli olisi muuten hyvä. Onneksi on nyt luvannut että lauhtuu.

Reenirintamalla ei uutta. Oikulle tehdään häiriöreeniä kontakteilla. Nyt sovellettaan joka paikkaan käsky sanaa. Ainut vaan että nyt se tarjoaa sitä nenää tokoreeneissäkin jos ei heti tapahdu mitään. Ohjaus reeniä ollaan aika paljon myös tehty. Hulin kanssa tehdän tokon avo-liikkeitä. Nouto rupeaa pikku hiljaa olemaan sellainen niinkuin sen haluan. Ainut vaan että taas on tullut kapulan pureminen aika pahasti takaisin. Yhdessä vaiheessa se oli melkeinpä kokonaan unohtunut.

Oikulle on nyt varattu aika kuvauksiin, ensi viikolla pitäisi sinne mennä. Sain synttärilahjaksi koiralle kuvauksen...Ehkä olen epänormaali nainen kun en halua kultaa ja mammonaa lahjaksi : ) Mutta lahja tulee tarpeeseen.

Ensi kesän paimennussuunnitelmatkin on nyt tehty tai itse asiassa jo ilmoittauduttu. Osallistutaan Oikun kanssa junior herding testiin. Saa nähä miten tuossa hommassa käy. Testi on heinäkuussa joten saadaan vielä keväällä aikaa hioa meidän systeemejä. Farmikisat ovat myös siirtyneet heinäkuulle ja kovasti olisi tarkoitus myös niihin osallistua.

Mutta palaillaan...