Nyt on taas pitkä aika vierähtänyt... Mistähän sitä aloittaisi...
Aloitetaan vaikka agista....
Marraskuussa oltiin Elina Jänesniemen koulutuksessa Oikun kanssa ja oli ihan sika HYVÄ koulutus. Kouluttajana on tosi mukava ja jaksaa vääntää asioita kun ei heti mene jakeluun =)
Eka päivänä otettiin meidän ongelmat, kontaktit ja kepit. Keppejä tehtiin ekana, aluksi kuudella ja sitten 12 kipaleella. Ja yllätys yllätys, niissä ei ole mitään vikaa. Koira pujottelee tosi hyvin kun vaan itse maltan pitää itseni kasassa. Katse koko ajan koiraan kun se pujottelee ja ajatus pujottelussa. Heti kun pikkuisenkin herppaantu ote eli vilkaisin pienesti eteen niin koira pamautti pois kesken pujottelun ja edessä olevalle esteelle. Keppien eri kulmia pitää vielä hinkata, niitä ei osaa kunnolla hakea. Mutta se osaa pujotella kaikki 12 keppiä!!! Eli taas yhden kerran saa katsoa peiliin *hävettää*.
Kontaktit onneksi tuli läpi niin Elina näki mikä niissä mättää. Eli nyt palataan taas taaksepäin, otetaan koira hihnaan ja muistutetaan mikä on homman nimi lopussa. Oikku ei osaa yhdistää estettä, vauhtia sekä kontaktitoimintaa yhteen. Liian pitkään oon taas hinkannut samaa enkä vienyt hommaa eteenpäin. Oikku nokittaa tosi hyvin, olipahan paikka mikä tahansa mutta sitten kun siihen lyödään muutama este ja vauhti niin koko nokittamisesta ei ole mitään tietoa... :( Myö ollaan tosi vähän reenattu kontakteja kokonaisena esteenä. Mut nyt on tavoitteena että vuoden loppuun mennessä ongelmat on reenattu pois ja myö päästään kisomaan. Janitan tunnit ovat tammikuun lopussa joten sinne mennessä on ainakin koiran oltava ratakunnossa jotta saadaan täysi hyöty tunneista.
Oíkun tokot ovat olleet ylä- sekä alamäkeä. Nyt oon ruvennut enemmän seuraamisia palkkaamaan lelulla. Omasta mielestäni toimii hyvin, koira ottaa enemmän asennetta ja olemuksessa näkyy "jännitteisyys". Pilkun viilauksissa käytän makupaloja kun tilanteita pitää jollain tavalla saada rauhoitettua.
Nyt ollaan hinkattu ruutua sekä merkkiä. Yhdet reenit meni ihan täysin perseelleen :( Silloin mielessä kävi että onpa aika tyhmä laji ja miksi tätä pitää harrastaa... No onneksi sain puhelin toiseen päähän luottoneuvonantajan Anskun joka taas valoi uskoa ja laittoi asioita miettimään koiran kannalta. Meillä oli uusi reenipaikka ja aattelin ottaa sitten ruutua merkin kautta. Kotipihassa tää on onnistunut tosi hyvin, ei kympin liike mutta on hakenut merkiltä ruudun tosi hyvin ilman että ruudussa on ollut palkkaa. No minä tietysti kokeilin samaa siellä uudessa paikassa ja homma ei toiminut ollenkaan. Sen merkki-ruutu reenin jälkeen myös kaikki muutkin liikkeet meni päin p...... Koira vaistosi tosi hyvin meikän vi...tuksen. Taas yhden kerran Ansku muistutti että aina kun on uusi paikka, koiran reeniä helpotetaan niin paljon että se onnistuu siellä uudessa paikassa.
Nyt ollaan kotona tehty merkkiä sekä ruutua. Ja sitten eilisissä reeneissä (meidän uudella kentällä, ei olla aikaisempaan käyty) tein Anskun neuvomalla tavalla. Merkin kohdalta lähdettiin etenemään kohti ruutua ja vietiin palkka sinne yhdessä. Palasimme merkin luo ja läheltä ohjasin merkin taakse ja siinä vaiheessa kun koira katsoi merkiltä ruutua annoin käskyn ja koira painoi suoraan ruutuun palkalle. Ei minkään näköisiä kiemuroita eikä kaarroksia eikä väärältä puolelta sisään menoja. Vaikka palkka vetikin sinne ruutuun mutta asia saatiin onnistumaan. Ruudun ja merkin välinen matka oli meillä nyt 30 metriä. Mut tuli taas hyvä mieli että kyllä tuo ötökkä jotain osaa.
Lopuksi otettiin erikseen merkkiä biletyksen kautta, eka kerta meni vähään mehtään mutta hyvin itse korjaili. Toinen kerta meni jo suorilla. Kyllä siitä saadaan hyvä tokokoira =)
Huli on tehnyt kotona tottista ja temppuja. Kapulan pureminen on ihan järkyttävää. Heti kun ekat purut tulevat, oon vaihtanut metalliin. Hyvin nousee metallikin mikä ennen oli meille kauhean vaikea asia, saati kun puukapulaakaan ei voinut suuhun ottaa. Kaukkareissa asennon vaihdot ovat parempia kuin Oikulla. Huli tarjoo heti asennot peruutuksen kautta mutta Oikku ei tarjoo niin hyvin.
Ensi viikonloppuna suunnistetaan sitten Helsinkiin. Vuoden viimeinen näyttelyreissu. Shoppailu halut pitää yrittää hillitä =) Tuolta kun aina tarttuu matkaan tarpeellista ja ei-niin-tarpeellista tavaraa.
Palaillaan.... =)
maanantaina 7. joulukuuta 2009
sunnuntaina 25. lokakuuta 2009
Tottista ja temppuilua
Nyt on kotona väännetty tottista ihan urakalla. Välillä paremmalla ja välillä huonommalla menestyksellä....
Saimme läksyksi Satun reeneistä sivulle tulo reenin. Kyllä voi olla hankalaa. Paikka ei meinaa sitten millään löytyä. Anskullekkin kirosin että nyt olisi mukavaa kun olisi rauhallinen ja hidas liikkeinen koira jolle opettaa. Joutuu todella ajattelemaan oman käden liikkeitä. Ja että palkkaa oikeasta asennosta. Onneksi meillä on peili sekä raitamatto apuna =) Mitään ympyrää en oo vielä pystynyt tekemään kun se ei onnistu niin ei.
Noutoa on myös reenattu. Enemmän niitä pitoja. Eilen siirsin metallin sivulle pitoreeninä ja oon tyytyväinen siihen. Viidestä pidosta yhden tiputti ennenkuin sai palkan. Se on mennyt eteenpäin. Ainut vaan että ote ei ole sieltä parhaammasta päästä mutta jospa se parantuisi.
Keskiviikkona oltiin Oikun kanssa okuksin reeneissä. Uusi paikka, sateinen keli ja hämärää (<-selittelyä) ja päätin ottaa merkin kautta ruudun. Pihassa ollaan reenattu muutaman kerran mutta yleensä erillisenä liikkeenä. No koirapa ei tajunnut ollenkaan mikä on merkki saati sitten ruutu. V-käyrä oli aika korkealla itseni takia, ei koiran. Blondinkin olisi pitänyt tajuta että uudessa paikassa ei kannata tehdä noin vaikeaa reeniä. Mutta nytpähän on sekin opittu kantapään kautta. Otin merkkiä ja ruutua hetsaamalla ja lelupalkat päälle.
Omatekoisen korjaussarjan tein kotona sisällä (seur.päivänä). Otettiin merkkiä eka tarjoomuksen kautta. Vaihdoin toisenlaisen törpön ja annoin merkki-käskyn ja hyvin haki taakse seisomaan. Näköjään näitä takapakkeja tulee lajissa kuin lajissa...
Kaukkareita, häiriöreeniä ja alustaa ollaan myös tehty. Maassa kestää häiriön hyvin mutta seistessä on pieniä ongelmia.
Anskun kehoituksesta ollaan nyt sit ruvettu tekemään enemmän temppuja, naksulla sekä ilman. Huli on aivan loistava naksukoira. Oikku ei niin paljoa tarjoa mutta yritys on hyvä. Hulilla onnistuu ylävitonen hyvin, Oikulla on pientä ongelmaa. Ympäri takaperin kiertäminen on Hulille vaikeampaa kuin Oikulle. Kumpikaan ei ole kuitenkaan vielä täysin ostanut liikettä. Mutta sieltä se tulee...
Seuraavaan kertaan =)
Saimme läksyksi Satun reeneistä sivulle tulo reenin. Kyllä voi olla hankalaa. Paikka ei meinaa sitten millään löytyä. Anskullekkin kirosin että nyt olisi mukavaa kun olisi rauhallinen ja hidas liikkeinen koira jolle opettaa. Joutuu todella ajattelemaan oman käden liikkeitä. Ja että palkkaa oikeasta asennosta. Onneksi meillä on peili sekä raitamatto apuna =) Mitään ympyrää en oo vielä pystynyt tekemään kun se ei onnistu niin ei.
Noutoa on myös reenattu. Enemmän niitä pitoja. Eilen siirsin metallin sivulle pitoreeninä ja oon tyytyväinen siihen. Viidestä pidosta yhden tiputti ennenkuin sai palkan. Se on mennyt eteenpäin. Ainut vaan että ote ei ole sieltä parhaammasta päästä mutta jospa se parantuisi.
Keskiviikkona oltiin Oikun kanssa okuksin reeneissä. Uusi paikka, sateinen keli ja hämärää (<-selittelyä) ja päätin ottaa merkin kautta ruudun. Pihassa ollaan reenattu muutaman kerran mutta yleensä erillisenä liikkeenä. No koirapa ei tajunnut ollenkaan mikä on merkki saati sitten ruutu. V-käyrä oli aika korkealla itseni takia, ei koiran. Blondinkin olisi pitänyt tajuta että uudessa paikassa ei kannata tehdä noin vaikeaa reeniä. Mutta nytpähän on sekin opittu kantapään kautta. Otin merkkiä ja ruutua hetsaamalla ja lelupalkat päälle.
Omatekoisen korjaussarjan tein kotona sisällä (seur.päivänä). Otettiin merkkiä eka tarjoomuksen kautta. Vaihdoin toisenlaisen törpön ja annoin merkki-käskyn ja hyvin haki taakse seisomaan. Näköjään näitä takapakkeja tulee lajissa kuin lajissa...
Kaukkareita, häiriöreeniä ja alustaa ollaan myös tehty. Maassa kestää häiriön hyvin mutta seistessä on pieniä ongelmia.
Anskun kehoituksesta ollaan nyt sit ruvettu tekemään enemmän temppuja, naksulla sekä ilman. Huli on aivan loistava naksukoira. Oikku ei niin paljoa tarjoa mutta yritys on hyvä. Hulilla onnistuu ylävitonen hyvin, Oikulla on pientä ongelmaa. Ympäri takaperin kiertäminen on Hulille vaikeampaa kuin Oikulle. Kumpikaan ei ole kuitenkaan vielä täysin ostanut liikettä. Mutta sieltä se tulee...
Seuraavaan kertaan =)
sunnuntaina 18. lokakuuta 2009
Päivityksiä pitkän ajan jälkeen
Aikaa on taas kulunut viimesimmästä.
Meidän arkeen ei kuulu uutta. Pojan kanssa päivät menee aika nopeasti. Näyttää kasvavan ihan silmissä.
Harrastus puolta yritetään nyt viedä eteenpäin.
Nyt saatiin talveksi reenipaikka Joa:lta (agi) jotta päästään kunnolla rataa tekemään. Ja hyvällä pohjalla. Viime tiistaina oltiin eka kerran reeneissä. Rata meni ihan ok mutta kontaktit olivat ihan SUPER hienot. Puomilla on vaikeuksia jotta saa vauhdin pysäytettyä. Mutta kumminkin pysähtyi ja tuli vasta luvan saatua pois. Se on mennyt nyt eteenpäin. Ensi kerran ruvetaan ottamaan sivuetäisyyttä enemmän ja vähän lisää tehdään ärsykkeitä. Kepit on taas murheen kryyninä :( Vauhti on liian hidas ja oon saanut Oikun epävarmaksi kyseisellä esteellä. Nyt juostaan kujakeppiä läpi ja yritän rakentaa koiralle siitä hauskan asian. Vaikeaa... Agikisoja ei nyt ole tiedossa ennenkuin kepit ovat kondiksessa.
Tokorintamalla ollaan tehty EVL:n liikkeitä enemmän. Menneellä viikolla käytiin Tiinan ja Urkin kanssa Varkaudessa Taskisen Satun opissa. Meillähän on seuraaminen tuottanut vaikeuksia, ei löydy sitä oikeaa paikkaa. Satu katsoi meidän seuraamisen ja pa:n ja totesi, että koira on väärässä kohdassa pa:ssa joten seuraaminenkaan ei onnistu. Ansku on monta kertaa asiasta puhunut ja sanonut et seuraaminen onnistuu jos koira on oikealla paikalla. Mut kun on pahvi niin on pahvi =) No nyt saatiin korjaussarja asiaan ja sitä reenaillaan nyt.
Noudon loppuasentoon saatiin myös reeni mitä tehdä, koska se on myös meillä ollut heikko. Koira ei tule kunnolla ja nopeasti sivulle vaan pientä kaartelua on sivulle tulossa. Ruutu alustan kanssa on kuulema hyvällä mallilla. Oikulla on pientä hahmottamis ongelmaa ruudun kanssa mutta tehdään alusta reeniä sekä motivaatio ruutua niin eiköhän se pikkuhiljaa rupea katselemaan ruudun törppöjä. Nyt on reenattu enemmän merkkiä niin ruutuun lähetyksessä meni niin nätisti seisomaan ruudun törppöä. Kaukkarit myös katsottiin ja niihin saatiin myös korjaussarja. Satu sanoi, että koiralla on intoa mutta nyt pitää saada paketti kasaan. Oikulle pitää kuulema myös saada malttia =) Mutta hyvä fiilis jäi koulutuksesta ja ottaa Satu meidät toistekkin oppiin.
Mut ei sen ihmeellisempää tänne :)
Meidän arkeen ei kuulu uutta. Pojan kanssa päivät menee aika nopeasti. Näyttää kasvavan ihan silmissä.
Harrastus puolta yritetään nyt viedä eteenpäin.
Nyt saatiin talveksi reenipaikka Joa:lta (agi) jotta päästään kunnolla rataa tekemään. Ja hyvällä pohjalla. Viime tiistaina oltiin eka kerran reeneissä. Rata meni ihan ok mutta kontaktit olivat ihan SUPER hienot. Puomilla on vaikeuksia jotta saa vauhdin pysäytettyä. Mutta kumminkin pysähtyi ja tuli vasta luvan saatua pois. Se on mennyt nyt eteenpäin. Ensi kerran ruvetaan ottamaan sivuetäisyyttä enemmän ja vähän lisää tehdään ärsykkeitä. Kepit on taas murheen kryyninä :( Vauhti on liian hidas ja oon saanut Oikun epävarmaksi kyseisellä esteellä. Nyt juostaan kujakeppiä läpi ja yritän rakentaa koiralle siitä hauskan asian. Vaikeaa... Agikisoja ei nyt ole tiedossa ennenkuin kepit ovat kondiksessa.
Tokorintamalla ollaan tehty EVL:n liikkeitä enemmän. Menneellä viikolla käytiin Tiinan ja Urkin kanssa Varkaudessa Taskisen Satun opissa. Meillähän on seuraaminen tuottanut vaikeuksia, ei löydy sitä oikeaa paikkaa. Satu katsoi meidän seuraamisen ja pa:n ja totesi, että koira on väärässä kohdassa pa:ssa joten seuraaminenkaan ei onnistu. Ansku on monta kertaa asiasta puhunut ja sanonut et seuraaminen onnistuu jos koira on oikealla paikalla. Mut kun on pahvi niin on pahvi =) No nyt saatiin korjaussarja asiaan ja sitä reenaillaan nyt.
Noudon loppuasentoon saatiin myös reeni mitä tehdä, koska se on myös meillä ollut heikko. Koira ei tule kunnolla ja nopeasti sivulle vaan pientä kaartelua on sivulle tulossa. Ruutu alustan kanssa on kuulema hyvällä mallilla. Oikulla on pientä hahmottamis ongelmaa ruudun kanssa mutta tehdään alusta reeniä sekä motivaatio ruutua niin eiköhän se pikkuhiljaa rupea katselemaan ruudun törppöjä. Nyt on reenattu enemmän merkkiä niin ruutuun lähetyksessä meni niin nätisti seisomaan ruudun törppöä. Kaukkarit myös katsottiin ja niihin saatiin myös korjaussarja. Satu sanoi, että koiralla on intoa mutta nyt pitää saada paketti kasaan. Oikulle pitää kuulema myös saada malttia =) Mutta hyvä fiilis jäi koulutuksesta ja ottaa Satu meidät toistekkin oppiin.
Mut ei sen ihmeellisempää tänne :)
maanantaina 14. syyskuuta 2009
Tovi vierähtänyt
Jaahas, mistähän sitä aloittaisi...
Ristiäiset saatiin kunnialla pidettyä vaikka tuntui ettei mitään saada aikaiseksi. Kirppu tunnetaan nykyisin nimellä Miska. Nimikin päätettiin vasta edellisenä iltana. Että aika viime tinkaan jäi.
Oikun kanssa käytiin agi-kisoissa 29.8. Ne meni todella penkin alle... Ei oltu koiran kanssa ollenkaan samalla radalla. Kontakti esteet ohitteli ja muutenkin koko homma meni plörinäksi.
Ratojen jälkeen mietin koiran ja omaa toimintaa. Jonkun verran Oikku otti häiriöta yleisöstä. Sitten mietin ohjauksia ja miksi koira toimi siten. Ja kyllä itse saa katsoa peiliin. Niinkuin yleensä aina... Koira toimi radalla siten kuin sen kuuluikin, itse olin väärin sijoittunut ja ohjaukset päin prinkkalaa. Ollaan Oikun kanssa reenailtu pienillä estemäärillä ja nyt kun lyötiin 20 estettä ja vauhti yhteen niin sekamelska soppahan siitä syntyi. Oikku ei anna yhtään anteeksi ohjauksesta myöhästymisiä. Paljon on vielä opeteltavaa. Vaikka tekniikka olisikin jotenkin kunnossa niin se myös pitäisi osata soveltaa radalle. No onneksi koira on nuori : )
Sit myö käytiin Vantaalla näyttelyssä syyskuun alussa. Tuloksena oli Hulille VSP ja ROP-vetsku ja Oikulle PU3 sijoitus. Kennel Puuparran oli ROP-kasvattaja. Ei jääty isoon kehään. Näyttelyssä muuten oli mukavaa mutta ainoana miinus puolena oli sää. Vettä satoi koko aamun ja olo oli kuin uitetulla koiralla.
Oikun kanssa käytiin menneenä viikonloppuna korkaamassa tokoura. Keskeneräisellä koiralla käytiin kisoissa mutta lähdettiin ihan reenin kannalta. Olin hakemassa koiralle kunnon häiriöreeniä, koska muuten sitä ei oikein täällä päin saa. Testissä oli myös koiran palkkaantuminen pelkästään sanallisesti ja laskeeko koiran vire jossakin vaiheessa kun ei saa kunnon palkkaa. Oon tosi tyytyväinen tuohon koiraan. Tuloksen puolesta olisi voinut mennä paremmin mutta tulos oli se mitä myö tällä hetkellä osataan. Eli saatiin kolmostulos ja 121,5 pistettä. Mutta pääasia oli että koira toimi häiriön alla ja palkkaantui pelkästään sanallisella kehulla mutta suurin tavoite täytettiin siinä että koiran vire ei laskenut missään vaiheessa ja sillä oli SIKA HAUSKAA kehässä miun kanssa. Tuomarikin sanoi että mukavaa nähdä eka iloinen koira tekemässä. Tästä meidän on hyvä jatkaa...
Palaamisiin :)
Ristiäiset saatiin kunnialla pidettyä vaikka tuntui ettei mitään saada aikaiseksi. Kirppu tunnetaan nykyisin nimellä Miska. Nimikin päätettiin vasta edellisenä iltana. Että aika viime tinkaan jäi.
Oikun kanssa käytiin agi-kisoissa 29.8. Ne meni todella penkin alle... Ei oltu koiran kanssa ollenkaan samalla radalla. Kontakti esteet ohitteli ja muutenkin koko homma meni plörinäksi.
Ratojen jälkeen mietin koiran ja omaa toimintaa. Jonkun verran Oikku otti häiriöta yleisöstä. Sitten mietin ohjauksia ja miksi koira toimi siten. Ja kyllä itse saa katsoa peiliin. Niinkuin yleensä aina... Koira toimi radalla siten kuin sen kuuluikin, itse olin väärin sijoittunut ja ohjaukset päin prinkkalaa. Ollaan Oikun kanssa reenailtu pienillä estemäärillä ja nyt kun lyötiin 20 estettä ja vauhti yhteen niin sekamelska soppahan siitä syntyi. Oikku ei anna yhtään anteeksi ohjauksesta myöhästymisiä. Paljon on vielä opeteltavaa. Vaikka tekniikka olisikin jotenkin kunnossa niin se myös pitäisi osata soveltaa radalle. No onneksi koira on nuori : )
Sit myö käytiin Vantaalla näyttelyssä syyskuun alussa. Tuloksena oli Hulille VSP ja ROP-vetsku ja Oikulle PU3 sijoitus. Kennel Puuparran oli ROP-kasvattaja. Ei jääty isoon kehään. Näyttelyssä muuten oli mukavaa mutta ainoana miinus puolena oli sää. Vettä satoi koko aamun ja olo oli kuin uitetulla koiralla.
Oikun kanssa käytiin menneenä viikonloppuna korkaamassa tokoura. Keskeneräisellä koiralla käytiin kisoissa mutta lähdettiin ihan reenin kannalta. Olin hakemassa koiralle kunnon häiriöreeniä, koska muuten sitä ei oikein täällä päin saa. Testissä oli myös koiran palkkaantuminen pelkästään sanallisesti ja laskeeko koiran vire jossakin vaiheessa kun ei saa kunnon palkkaa. Oon tosi tyytyväinen tuohon koiraan. Tuloksen puolesta olisi voinut mennä paremmin mutta tulos oli se mitä myö tällä hetkellä osataan. Eli saatiin kolmostulos ja 121,5 pistettä. Mutta pääasia oli että koira toimi häiriön alla ja palkkaantui pelkästään sanallisella kehulla mutta suurin tavoite täytettiin siinä että koiran vire ei laskenut missään vaiheessa ja sillä oli SIKA HAUSKAA kehässä miun kanssa. Tuomarikin sanoi että mukavaa nähdä eka iloinen koira tekemässä. Tästä meidän on hyvä jatkaa...
Palaamisiin :)
sunnuntaina 16. elokuuta 2009
Videoo pukkaa...
Yritän liittää sitä meidän paimennusvideota tähän mutta en tiiä miten onnistuu. Eli videon pitäisi näkyä kun otsikkoa klikkaa.
Onhan se aika keskeneräisen näköistä, oloista ja jonkun verran hallitsematonta. Hyvin näkyy emännän epävarmuus ja osaamattomuus...
Palaillaan :)
Onhan se aika keskeneräisen näköistä, oloista ja jonkun verran hallitsematonta. Hyvin näkyy emännän epävarmuus ja osaamattomuus...
Palaillaan :)
torstaina 13. elokuuta 2009
Schapeleirin kuulumisia sekä muuta
Elokuun eka päivinä oltiin Kaarinassa Tuorlan majatalossa viettämässä schapeleiriä. Oltiin koko perheen kera, Kirpun eka "kesälomareissu".
Viikonloppu oli aikalailla kiireinen. Ei paljon kerennyt tutustua muihin leiriläisiin.
Lauantai aamu alkoi agin alkeisryhmän koulutuksella Hitti-Areenalla. Sen jälkeen oli Oikun agi Janitan opissa. Taas jumahdettiin alkuun joka tapahtuu joka ainut kerta. Ei olla kertaakaan päästy Janitan opissa kolmatta estettä pidemmälle. Persjätöt tuottivat nyt tosi paljon ongelmaa. Koira puski koko ajan ohi esteen kiireellä miun edelle. Nyt tuli ohjeeksi palkata enemmän kädestä jotta lukisi sitä paremmin. Estehakuinen koira kyllä on ja irtaantuu myös mutta koira tarvitaan myös joskus tulemaan "käteen". Sitä ei myö olla tarpeeksi reenattu. Radalla oli muitakin kinkkisiä kohti, niinkuin aina, mutta loppua kohden koira rupesi ryytymään eikä enää jaksanut keskittyä. Ei saatu loppua kunnolla tehtyä.
Agin jälkeen takaisin Tuorlaan ja välillä syömään sekä "tankkien" tyhjennykseen. Iltapäivällä oli vuorossa Lentsun toko, "evl- leikkien läpi". Todella hyvä ja mielenkiintoinen koulutustapa koiralle sekä ohjaajalle. Itse ei kyllä ole tuolla tavalla tullut mietittyä tokoa. Koko ajan koiralla oli kivaa ja missään koirassa en nähnyt sitä ilmettä "onko pakko".
Sunnuntai aamu alkoi nyt vuorostaan tokolla. Nyt käytiin läpi yksittäisiä liikkeitä. Hyviä neuvoja ja ohjeita tuli Lentsulta jatkon suhteen. Pieniä asioita mitä ei itse hoksaa. Ne tulee tehtyä ihan vaistomaisesti.
Iltapäivällä oli sitten taas Janitan agi. Tämäkään päivä ei mennyt yhtään sen paremmin. Tuli taas tehtyä vaikka mitä. Saksalainen oli nyt mihin jumahdettiin. Ei onnistunut niin ei onnistunut. Mutta tulipahan sekin liikesarja nyt selkäytimeen sillä jankkaus määrällä. Kyllä Oikku säälittää kun on tällaisella tumpelolla.
Janitan agin jälkeen takaisin Tuorlaan ja autoon pakkaamaan loput kamat ja kotimatkalla.
Kiitos Katille ja Anskulle jotka olivat leiriä järkkäämässä ja iso kiitos taas kerran hyvistä kouluttajista.
Tänään käytiin Oikun kanssa pitkästä aikaa paimentelemassa. Ei todellakaan mennyt hyvin... Sinikka oli keksinyt meille todella pahan reenin. Jouduin lähtemään (siis yksin) Oikun ja ison lauman (varmaan satakunta lammasta ja vuohea yhteensä) kanssa metsätietä pitkin tarpomaan. Sinikan koirat, Weedy ja Mafi, lähtivät mukaan. Ja onneksi lähtivät...Siis todella hankalaa kuljettaa isoa laumaa edestä ja koira on jossain siellä takana jota et aina edes näe. Sit pitäisi kulkea eteenpäin ja välillä vielä takaperinkin ja samalla koko ajan katsoa koiran työskentelyä ja kehua oikeista asioista. Kyllä on vaikeaa. Oikun ongelmana huomasin "hakukaaren". Nähtävästi koiran itseluottamus on vielä asian suhteen huono joten ei uskalla yksin lähteä taakse siirtymään. Matkaa lauman viimeisiin elukoihin oli kuitenkin liki 50 metriä metsätiellä. Nyt vielä oli niitä hiivatin sarvipäitä joilta Oikku sai jonkun verran osumaa. Yksi puski aika pahasti kylkeen mutta sai kyllä takaisinkin. En tiiä onko koirilla jotain puolustusreaktiota keskenään mutta nuorempi koira, Mafi, tuli ja antoi sarvipäälle kyytiä Oikun kimpusta. Itse olin juuri menossa koiran apuun mutta Mafi kerkesi nopeammin. Ihme kyllä koira ei ottanut itseensä puskemisesta, pystyi jatkamaan hommia. En tiiä vaikuttiko puskemiset sitten myös tuohon lähtemiseen lauman taakse.
Seuraavalla kerralla ruvetaan opettelemaan hakukaarta ja suuntia.
Suuri kiitos Sinikalle että oot jaksanut opettaa meitä paimennuksen saloihin!!!
Testin video on koneella mutta en oo saanut sitä vielä esitettävään muotoon.
Palaillaan...
Viikonloppu oli aikalailla kiireinen. Ei paljon kerennyt tutustua muihin leiriläisiin.
Lauantai aamu alkoi agin alkeisryhmän koulutuksella Hitti-Areenalla. Sen jälkeen oli Oikun agi Janitan opissa. Taas jumahdettiin alkuun joka tapahtuu joka ainut kerta. Ei olla kertaakaan päästy Janitan opissa kolmatta estettä pidemmälle. Persjätöt tuottivat nyt tosi paljon ongelmaa. Koira puski koko ajan ohi esteen kiireellä miun edelle. Nyt tuli ohjeeksi palkata enemmän kädestä jotta lukisi sitä paremmin. Estehakuinen koira kyllä on ja irtaantuu myös mutta koira tarvitaan myös joskus tulemaan "käteen". Sitä ei myö olla tarpeeksi reenattu. Radalla oli muitakin kinkkisiä kohti, niinkuin aina, mutta loppua kohden koira rupesi ryytymään eikä enää jaksanut keskittyä. Ei saatu loppua kunnolla tehtyä.
Agin jälkeen takaisin Tuorlaan ja välillä syömään sekä "tankkien" tyhjennykseen. Iltapäivällä oli vuorossa Lentsun toko, "evl- leikkien läpi". Todella hyvä ja mielenkiintoinen koulutustapa koiralle sekä ohjaajalle. Itse ei kyllä ole tuolla tavalla tullut mietittyä tokoa. Koko ajan koiralla oli kivaa ja missään koirassa en nähnyt sitä ilmettä "onko pakko".
Sunnuntai aamu alkoi nyt vuorostaan tokolla. Nyt käytiin läpi yksittäisiä liikkeitä. Hyviä neuvoja ja ohjeita tuli Lentsulta jatkon suhteen. Pieniä asioita mitä ei itse hoksaa. Ne tulee tehtyä ihan vaistomaisesti.
Iltapäivällä oli sitten taas Janitan agi. Tämäkään päivä ei mennyt yhtään sen paremmin. Tuli taas tehtyä vaikka mitä. Saksalainen oli nyt mihin jumahdettiin. Ei onnistunut niin ei onnistunut. Mutta tulipahan sekin liikesarja nyt selkäytimeen sillä jankkaus määrällä. Kyllä Oikku säälittää kun on tällaisella tumpelolla.
Janitan agin jälkeen takaisin Tuorlaan ja autoon pakkaamaan loput kamat ja kotimatkalla.
Kiitos Katille ja Anskulle jotka olivat leiriä järkkäämässä ja iso kiitos taas kerran hyvistä kouluttajista.
Tänään käytiin Oikun kanssa pitkästä aikaa paimentelemassa. Ei todellakaan mennyt hyvin... Sinikka oli keksinyt meille todella pahan reenin. Jouduin lähtemään (siis yksin) Oikun ja ison lauman (varmaan satakunta lammasta ja vuohea yhteensä) kanssa metsätietä pitkin tarpomaan. Sinikan koirat, Weedy ja Mafi, lähtivät mukaan. Ja onneksi lähtivät...Siis todella hankalaa kuljettaa isoa laumaa edestä ja koira on jossain siellä takana jota et aina edes näe. Sit pitäisi kulkea eteenpäin ja välillä vielä takaperinkin ja samalla koko ajan katsoa koiran työskentelyä ja kehua oikeista asioista. Kyllä on vaikeaa. Oikun ongelmana huomasin "hakukaaren". Nähtävästi koiran itseluottamus on vielä asian suhteen huono joten ei uskalla yksin lähteä taakse siirtymään. Matkaa lauman viimeisiin elukoihin oli kuitenkin liki 50 metriä metsätiellä. Nyt vielä oli niitä hiivatin sarvipäitä joilta Oikku sai jonkun verran osumaa. Yksi puski aika pahasti kylkeen mutta sai kyllä takaisinkin. En tiiä onko koirilla jotain puolustusreaktiota keskenään mutta nuorempi koira, Mafi, tuli ja antoi sarvipäälle kyytiä Oikun kimpusta. Itse olin juuri menossa koiran apuun mutta Mafi kerkesi nopeammin. Ihme kyllä koira ei ottanut itseensä puskemisesta, pystyi jatkamaan hommia. En tiiä vaikuttiko puskemiset sitten myös tuohon lähtemiseen lauman taakse.
Seuraavalla kerralla ruvetaan opettelemaan hakukaarta ja suuntia.
Suuri kiitos Sinikalle että oot jaksanut opettaa meitä paimennuksen saloihin!!!
Testin video on koneella mutta en oo saanut sitä vielä esitettävään muotoon.
Palaillaan...
perjantaina 24. heinäkuuta 2009
Viime päivityksestä taas aikaa :)
On taas jäänyt tämäkin päivittelemättä. Voi Voi!!!
Kesäkuun puolella ei tapahtunut juuri mitään maata mullistavaa. Juhannus meni rauhallisesti ja tällä kertaa nilkkakin säilyi ehjänä ; )
Meidän lauma lisääntyi yhdellä 1.7.2009 ja tällä hetkellä "tuntee" nimen Kirppu.
Eli isosta mahasta on päästy ja nyt pääsee taas reenailemaan "entiseen" tapaan. Synnytyksestä on toivuttu ja kroppa rupeaa kutakuinkin olemaan kondiksessa.
Oikun kanssa on nyt naksuteltu lätkää joka siirretään ruutuun. Kerran on otettu nyt ruudun sisällä. Tunnaria on tehty yhdellä kapulalla, jota oon siis piilottanut. Hyvin haistelee mutta rauhallisuus on jossain tiellä tietymättömillä. Mutta jos sekin tulisi ajan myötä. Noutoja on myös otettu. Metalli ei ole kunnolla suussa vaan kantaa hellästi. Noudossa ollaan otettu vähän takapakkia. Sivulle tulossa jää kapulan kanssa liian etäs eli väistää minua. Ei olisi varmaankaan pitänyt sivulla oloja ottaa kapulan kanssa iso mahasena. Eihän miun liikkeet ja tekemiset siinä kunnossa olleet "normaaleja". Mutta otetaan muutama korjaus niin eiköhän sekin tule kuntoon.
Agi on ollut vähemmällä. Keppejä ollaan hinkattu sekä kontakteja.
Huli on siinä sivussa saanut myös tehdä tottista sekä agia. Huli oli mukana torstaina reenaamassa agia ja kyllä himoittaisi vielä sekin ilmoittaa yksiin kisoihin. Tosi hyvin meni ja jopa kuunteli. Tosi mukava oli Hulin kanssa mennä.
Tämän kesän suurin tavoite Oikun kanssa on nyt tehty ja saavutettu. Tänään oli meillä AHBA:n Junior Herding Dog- testi Sinikan luona. Tuomari oli teksasilainen naisimmeinen Linda Bell. Rankkatapaus :) Tuomarille oli uusi tuttavuus schapendoes. Testi tehtiin viidellä lampaalla ja siihen kuului kuljetuksen lisäksi yksi portista meno, kahden "aidan" kiertäminen ja lopuksi häkitys. Häkitystä ei olla koskaan reenattu tämän kahden vuoden aikana ja se tuli tänään ekaa kertaa eteen. Kaikesta "sähläyksestä" huolimatta myö läpäistiin se testi!!! Nyt ei saatu mitään papereita mukaan koska ekana ne menee Jenkkilään varmistettavaksi ja sitten tulevat varmistettuina takaisin. Laitan tähän linkin jossa on asiasta kerrottu enemmän.
http://www.ahba-herding.org/
Ensi kesän tavoitteeksi on laitettu kisaan osallistuminen. Laitan testin videon myöhemmin kunhan saan sen koneelle purettua.
Oikulla onkin rankka viikko takana ja nyt se saa vähän lomailla ja ottaa lunkimmin. Kyllä pitää sanoa että koiralla on virtaa ja tekemisen intoa. Keskiviikkona oltiin päivällä paimentelemassa ja hiomassa pikkujuttuja . Illalla oli tokoreenit. Torstaina illalla käytiin reenaamassa agia. Ja tänään oli sitten testipäivä. Hyvin jaksaa tehdä ja into säilyy : )
Mutta eipä muuta meidän eloon. Palaillaan : )
Kesäkuun puolella ei tapahtunut juuri mitään maata mullistavaa. Juhannus meni rauhallisesti ja tällä kertaa nilkkakin säilyi ehjänä ; )
Meidän lauma lisääntyi yhdellä 1.7.2009 ja tällä hetkellä "tuntee" nimen Kirppu.
Eli isosta mahasta on päästy ja nyt pääsee taas reenailemaan "entiseen" tapaan. Synnytyksestä on toivuttu ja kroppa rupeaa kutakuinkin olemaan kondiksessa.
Oikun kanssa on nyt naksuteltu lätkää joka siirretään ruutuun. Kerran on otettu nyt ruudun sisällä. Tunnaria on tehty yhdellä kapulalla, jota oon siis piilottanut. Hyvin haistelee mutta rauhallisuus on jossain tiellä tietymättömillä. Mutta jos sekin tulisi ajan myötä. Noutoja on myös otettu. Metalli ei ole kunnolla suussa vaan kantaa hellästi. Noudossa ollaan otettu vähän takapakkia. Sivulle tulossa jää kapulan kanssa liian etäs eli väistää minua. Ei olisi varmaankaan pitänyt sivulla oloja ottaa kapulan kanssa iso mahasena. Eihän miun liikkeet ja tekemiset siinä kunnossa olleet "normaaleja". Mutta otetaan muutama korjaus niin eiköhän sekin tule kuntoon.
Agi on ollut vähemmällä. Keppejä ollaan hinkattu sekä kontakteja.
Huli on siinä sivussa saanut myös tehdä tottista sekä agia. Huli oli mukana torstaina reenaamassa agia ja kyllä himoittaisi vielä sekin ilmoittaa yksiin kisoihin. Tosi hyvin meni ja jopa kuunteli. Tosi mukava oli Hulin kanssa mennä.
Tämän kesän suurin tavoite Oikun kanssa on nyt tehty ja saavutettu. Tänään oli meillä AHBA:n Junior Herding Dog- testi Sinikan luona. Tuomari oli teksasilainen naisimmeinen Linda Bell. Rankkatapaus :) Tuomarille oli uusi tuttavuus schapendoes. Testi tehtiin viidellä lampaalla ja siihen kuului kuljetuksen lisäksi yksi portista meno, kahden "aidan" kiertäminen ja lopuksi häkitys. Häkitystä ei olla koskaan reenattu tämän kahden vuoden aikana ja se tuli tänään ekaa kertaa eteen. Kaikesta "sähläyksestä" huolimatta myö läpäistiin se testi!!! Nyt ei saatu mitään papereita mukaan koska ekana ne menee Jenkkilään varmistettavaksi ja sitten tulevat varmistettuina takaisin. Laitan tähän linkin jossa on asiasta kerrottu enemmän.
http://www.ahba-herding.org/
Ensi kesän tavoitteeksi on laitettu kisaan osallistuminen. Laitan testin videon myöhemmin kunhan saan sen koneelle purettua.
Oikulla onkin rankka viikko takana ja nyt se saa vähän lomailla ja ottaa lunkimmin. Kyllä pitää sanoa että koiralla on virtaa ja tekemisen intoa. Keskiviikkona oltiin päivällä paimentelemassa ja hiomassa pikkujuttuja . Illalla oli tokoreenit. Torstaina illalla käytiin reenaamassa agia. Ja tänään oli sitten testipäivä. Hyvin jaksaa tehdä ja into säilyy : )
Mutta eipä muuta meidän eloon. Palaillaan : )
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
